Vesi on elämälle välttämätöntä ja esimerkiksi ihminen tarvitsee sitä enemmän kuin ruokaa. Tämän lisäksi vesi on myös kautta historian ollut tärkeä elinympäristö ihmisille: maailman ensimmäiset kaupungit perustettiin jokien varrelle ja vielä tänäkin päivänä kaikki maailman tärkeimmät talousmahdit sijaitsevat meren rannalla. Vedestä on iloa ja hyötyä vaikka millä mitalla, ja yksi niistä on sähköntuotanto, jota käsittelemme tässä artikkelissa tarkemmin. Kun olet sähköä vailla, silmään pistää usein se, miten yleistä vesivoima on eri sähkösopimuksissa.
Mistä vesivoiman sähkö tulee?
Vesivoima teho perustuu veden liikkeeseen – seisovasta vedestä ei ole pahemmin sähkön tuottajaksi. Vesi täytyy saada liikkeelle, ja tätä varten onkin rakennettu patoja ja vesivoimaloita joiden avulla voimalaan tuleva vesi pysyy koko ajan liikkeessä. Tämä liike on sitten valjastettu jo aikojen alusta erilaisilla turbiineilla vaikkapa viljan jauhamiseen.
Toimintaperiaate nykyaikaisessa vesivoimassa on edelleen sama, mutta turbiini ei enää pyöritä myllyn kiviä. Sen sijaan voimaloissa hyödynnetään sähkömagnetismia, jossa liikkuva magneetti tuottaa sähkövirtaa. Tämä sähkövirta on sitä sähköä, joka sitten lähetetään muuntajien kautta koteihin sähkölinjoja pitkin. Sähköä syntyy siis samaan tyyliin kuin polkupyörän dynamossa. Vesivoimalassa tosin veden liike, turbiinin koko ja tuotetun sähkön määrä ovat huomattavasti isompia.
Vesivoimaloita on perinteisesti ollut kahdenlaisia: patoja ja joenvarsivoimaloita. Jälkimmäinen on yleensä hyvin pieni ja sen tuottaman sähkön määrä perustuu puhtaasti sille, paljonko joki virtaa itsessään, sillä joenvarsivoimalassa vain osa vedestä johdetaan erillistä reittiä pitkin voimalaan.
Padossa sen sijaan otetaan käyttöön koko joen potentiaalinen voima siten, että vesi johdetaan padon läpi turbiineihin. Padon alajuoksulla on yleensä paljon vähemmän vettä tämän seurauksena, mutta tuotetun sähkön määrä riittää padon koosta riippuen jopa miljoonille ihmisille.
Vesivoiman edut ja haitat
Vesivoima on siitä hyvä sähköntuotantomuoto, että itse voimalan rakentamisen jälkeen luonto ja painovoima hoitavat yleensä loput. Isojen voimaloiden tuottaman sähkön määrä on myös yleensä niin suuri, että vesivoimalla voidaan turvata kaupunkien ja toisinaan kokonaisten valtioiden perustarpeet ja muilla energialähteillä sitten vain täydennetään vesivoimaa.
Sähköä tuottaessaan vesivoima on täysin päästötöntä ja uusiutuvaa. Sähkön tuotannosta vastaavat magneetit eivät tuota hiilidioksidipäästöjä, ja aurinko pitää loppupeleissä huolen siitä, että vesi virtaa jatkuvasti. Vesivoima onkin yksi puhtaimmista sähköntuotantomuodoista. Ympäristövaikutukset jäävät tiettyjen alkuinvestointien jälkeen melko pieniksi, ja vesivoimaloilla on Suomessa varsin pitkä elinkaari.
Haittojakin on toki jonkin verran. Ne liittyvät tosin yleensä infrastruktuuriin eli monesti patoon, jonka rakentamiseen kuluu melkoiset määrät sementtiä. Tämä puolestaan aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Lisäksi pato muuttaa olennaisesti lähiympäristöä ja saattaa olla jopa turmiollista eläimille. Myös lähialueen ihmiset joutuvat yleensä muuttamaan pois padon tieltä. Kalastajat ovat yleensä vesivoimaa vastaan siksi, että patoaminen tukahduttaa kalojen vapaan liikkumisen. Tämä voidaan toki nykyään ehkäistä rakentamalla erillisiä kalateitä.
Vesivoima Suomessa ja sen tulevaisuudennäkymät
Suomessa vesivoima on halvin tapa tuottaa sähköä, koska tuhansien järvien maassa on paljon hyviä paikkoja jonne vesivoimala voidaan pystyttää. Moni suomalainen sähköyhtiö tuottaa sähkönsä yleensä sekasähkönä, jonka pohjan muodostaa vesivoima; kiitos sen halvan hinnan ja hyvän saatavuuden.
Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä se, että vaikka halpa ja ympäristöystävällinen sähkö kiehtookin monia, itse vesivoimala ei niinkään: tylsän harmaa betonirakennelma luonnon keskellä ei ole kovinkaan esteettinen näky. Tämän lisäksi patoaminen vaikuttaa haitallisesti luontoon, kuten aiemmin todettiin.
Tulevaisuudessa, mikäli padoista saadaan entistä tehokkaampia ja niiden vaikutuksia maisema-arvoon ja luontoon saadaan pienennettyä entisestään, ei ole mitenkään poissuljettua että enemmistö Suomessa kulutetusta sähköstä myös teollisella puolella tulisi vesivoimasta. Ja ken tietää, vesivoima voisi myös olla vientituote niin kuin se on jo vaikkapa pikkuisessa Bhutanissa, Aasiassa.